...nimittäin entisöintiryhmän kokoontumiset tiistai-iltaisin Valtti-pajalla. Minulla alkoi kahdeksas vuosi tämän harrastuksen parissa eikä kyllästymistä ole näköpiirissä. Välillä on tietysti tylsää, jos joku työvaihe tökkii tai tulee takaiskuja. Mutta kaiken korvaa se mahtava tunne sitten kun saa jotain valmiiksi ja sitä yhdessä joukolla ihaillaan. Ja kotona on tietysti mukava ylpeänä esitellä aikaansaannoksiaan läheisille ja ystäville. Ja sitä paitsi on piirissä mukavaa muutenkin! Jos ei koko ajan huvita tehdä omaa työtään voi katsella muiden hommia tai vaan rupatella mukavia toisten kanssa.
Vuosien varrella olen entisöinyt tai kunnostanut ja verhoillut lähinnä tuoleja, lisäksi yhden pöydän ja pikkulipaston. Olen saanut tuoleja äidin jäämistöstä, sukulaisilta, ostanut kirppikseltä ja Huutonetistä.
Ensimmäinen työni oli topattu keinutuoli, jonka huusin Huutonetistä. Kunnostaminen kesti kauan kun kaikki työvaiheet olivat aivan uutta minulle. Tuoli piti purkaa ja se pilkottiin aluksi aivan kappaleiksi, koska kaikki liimaukset piti uusia. (Siinä vaiheessa kyllä meinasi mennä usko tähän hommaan.) Puuosat käsiteltiin, laitettiin jousitus ja istuimen pohja, pehmustus ja lopulta verhoilu. Sitten tuli isompi ongelma. Tuolin käsipuut olivat niin huonokuntoiset, että tarvittiin uutta puuta väliin. Tässä vaiheessa vein muuten valmiin tuolin ilman käsipuita kotiin ja istuskelin siinä telkkaria katsomassa. Käsipuiden työstäminen oli niin vaativaa, että tarvitsin Päivi-opettajan apua. Mutta ennen kuin päästiin siihen vaiheeseen paukahti tuolista yksi jalka halki. Nyt tuoli odottaa välivarastossa uutta inspiraatiota, että jaksais ja innostuis aloittamaan sen korjaamisen.
alkutilanne syksyllä 2006...
parempia aikoja odotellessa...
Sitten sainkin mielestäni hyvän ajatuksen ja päätin hankkia tuoliin jostakin parempikuntoiset käsipuut, jotka tarvitsis vaan pintakäsitellä. No, Huutonetistä sattuikin löytymään 5 eurolla nojatuoli, jossa oli saman muotoiset käsipuut. Kävin noutamassa tuolin Pohjanmaalta mutta totesin kyllä heti, että käsipuut olivat liian lyhyet keinutuoliini. Eipä sitten auttanut muu kuin kunnostaa koko tuoli, eihän sitä nyt poiskaan voinut heittää. Se koki tällaisen muodonmuutoksen.
Äitini jäämistöstä sain monta tuolia, joita olen kunnostanut. Osa niistä on minulla kotona ja muutamat ovat saaneet kodin aikuisten lasteni luona.
Kaksi ruokapöydän tuolia olivat olleet äidillä iät ajat. Ne olivat alunperin tumman ruskeat ja minä itse olin ne joskus 70-luvulla maalannut valkoisiksi. Niinpä sain ruveta korjailemaan jälkiäni ja palauttaa tuolit lähemmäs alkuperäistä asuaan.
Äidiltä sain myös alunperin kummitädilleni kuuluneen nojatuolin. Nuorena halusin tuoliin vähän nuorekasta ilmettä ja päällystin sen ruskealla farkkukankaalla. Verhoilu ja puuosien käsittely menivät uusiksi ja nyt tuoli on paras tv-tuolini.
Vanhat ruokapöydän tuolit saivat uuden ilmeen...
Huutonetistä ostettu 50-luvun pikkutuoli palvelee työtuolinani...
Äidiltä perityt 40-luvun nojatuolit olivat jousitukseltaan kunnossa mutta verhoilu on uusi ja puuosat saivat uuden käsittelyn...
Vuosia sitten sain tädiltäni laiskanlinnan, joka oli todella surullisessa kunnossa. Liimaukset olivat aukeilleet, jousitus aivan kulahtanut ja verhoilut kuluneet, selkänoja vinksallaan. Tuoli oli alunperin kuulunut minun isoisoisälleni, joka oli kai saanut sen 50-vuotis- tai 60-vuotislahjaksi joskus 20-30-luvulla. Tuoli oli lapsuuden kodissani peräkamarissa sellainen parempi tuoli. Sitten tuoli matkasi tätini mukana maailmalla ja siellä rähjääntyi niin, että tarvitsi kovasti "hoitoa". Tuoli on kaunis mutta aika kookas eikä minulla oikein ollut sille paikkaa kotonani. Sitten sain ajatuksen. Veljeni 60-vuotispäivä oli tulossa parin vuoden kuluttua ja päätin kunnostaa tuolin antaakseni sen hänelle lahjaksi. Näin tuoli palaisi takaisin "kotiin". Kunnostustyössä meni yli kaksi vuotta ja se vähän myöhästyi merkkipäivästäkin mutta nyt se on luovutettu ja otettu mielihyvällä ja ilolla vastaan.
Tällä hetkellä työn alla on kaksi 60-luvun "kuppituolia". Ne ovat heräteostos kirpparilta enkä oikein tiedä, mihin ne tulevat sijoittumaan. Mutta luultavasti nekin löytävät paikkansa aikanaan.
tiistai 3. syyskuuta 2013
lauantai 20. huhtikuuta 2013
Tässä muutamia entisöityjä huonekaluja...
1930-luvun? nojatuolit
lipasto 1900-luvun alkupuolelta
1950-luvun nojatuoli
lipasto viimeistelyvaiheessa
maanantai 4. maaliskuuta 2013
Ootraus ja marmorointikurssi 2013
Ootraus ja marmorointi ovat
vanhoja tapoja kuvioida puuta maalaamalla. Ootrauksen ja marmoroinnin ideana on
ollut tehdä esineestä arvokkaamman näköinen kuin se oikeasti on. Ootrauksella
jäljitellään jalopuuta ja marmoroinnilla eri kivilajeja.
Kurssilla perehdymme lähinnä
talonpoikaisootraukseen ja – marmorointiin, jossa ei tavoitella välttämättä
autenttista vaikutelmaa, vaan jokaisen maalarin omaa käsitystä ja näkemystä
puusta ja marmorista. Kurssi ei siis vaadi mitään erityisosaamista
maalaamisesta.
Kahden viikonlopun aikana
tutustumme myös hieman ootrauksen, marmoroinnin, koristemaalauksen ja talonpoikaishuonekalujen
historiaan, työvälineiden huoltoon, eri maaleihin, lakkoihin, ohenteisiin ja
tapoihin tehdä maalauksia. Teemme ootrauksia ja marmorointeja harjoituslevyille
ja, mikäli aikaa riittää, harjoittelemme myös perinteisten kukkakuvioiden
maalausta eli koristemaalausta. Ootrauksen tai marmoroinnin voi tehdä omaan
huonekaluunkin tai vaikka puurasiaan, mutta maalattavan pinnan pitää silloin
olla puuvalmiina.
Kurssilla tulee kustannuksia
maaleista, maalauspohjista, mahdollisesti siveltimistä ym. muista tarvikkeista.
Kurssilaisille lähetetään ennen kurssin alkua tiedote tarvittavista välineistä
ja kurssisuunnitelmasta.
VINKKI: Googlettamalla kuvahausta
”ootraus”, ”marmorointi”, ”koristemaalaus” löytyy hyviä kuvia aiheesta
Paikka: Valtti-paja, Asemakatu 7,
38700 Kankaanpää
Aika: La ja Su 23.–24.3,
6.-7.4.2013 klo 10-14
Ohjaaja:
Entisöijä-verhoilijamestari Päivi Hieta, p. 050-5929 134
Ilmoittautumiset: Petäjä-opisto
sunnuntai 24. helmikuuta 2013
Tervetuloa meidän blogiin!
Teiltä, hyvät opiskelijat, toivoisin tähän blogiin kuvia, juttuja ja kommentteja omista ja vaikka muiden töistä. Kaikissa piireissä meillä on hyvä henki ja tekemisen meininki ja sen toivoisin välittyvän tämän blogin myötä myös niille, jotka käyvät satunnaisina vierailijoina sivullamme. Ruohomäen Olli lupasi tulla jonain päivänä kuvaamaan keskustan piiriin meidän työskentelyämme, joten saamme tänne myös videokuvaa; toivottavasti mahdollisimman pian. Tämä on hyvä mahdollisuus esitellä tekemiänne töitä ja mahdollisesti kauempana asuvat sukulaiset ja tuttavatkin voivat käydä täällä katsomassa mitä te olette tehneet ja millainen teidän harrastuksenne on!
Ensimmäiseksi, että blogi ja opiskelijatoverit muilta kursseilta tulisivat tutuksi, voisitte laittaa tiedoksi vaikkapa oman kuvanne, esittelyn ja mistä piiristä olette. Jos materiaalin lisäyksessä tulee ongelmia tai sinne livahtaa jotain mitä ei pitänyt, niin ei hätää, ne saadaan kyllä täältä pois, joten rohkeasti kokeilemaan miten tämä toimii. Ainakin minä sain tämän tänne ongelmitta, vaikka tietokoneen käyttö ei ole vahvimpia puoliani.
Teille, vierailijat, toivotan tervetulleeksi lukemaan blogiamme ja katsomaan mitä olemme saaneet aikaiseksi. Toivottavasti tämä innostaa myös teitä ja ehkä saamme teistä myös uusia kurssitovereitamme. Ohjaamani viikottaiset piirit pyörivät tällä hetkellä (kevät 2013) Kankaanpään keskustassa, Korvaluomalla ja Parkanossa sekä viikonloppukurssi Honkajoella. Tulossa on maalis-huhtikuussa kahden viikonloppun mittainen kurssi, jossa perehdymme marmorointiin ja ootraukseen sekä koristemaalauksen perusteisiin. Opiston kevätnäyttelyssä voi tehtyjä töitä käydä katsomassa ihan "livenä". Kommentit myös teiltä ovat tervetulleita.
Joten nyt vain toteuttamaan tätä meidän juttua!!!
Opettajanne, entisöijä-verhoilijamestari
Päivi Hieta
keskiviikko 6. helmikuuta 2013
Verhoilu- ja entisöintiblogi avattu
Tervetuloa lukemaan Petäjä-opiston verhoilu- ja entisöintiblogia. Tällä sivulla eri piirien opiskelijat julkaisevat kuvia ja kommentteja omista projekteistaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)